Kuvia ja tarinoita synnäriltä

Puolivälissä toista työviikkoa ollaan. Kivasti on menny, ja nyt oon nähny yhteensä kuus synnytystä. Muutaki tietenki nähny ja oppinu, mutta nuo synnytykset nyt on niitä mitä eniten tullee kytättyä. Jotku on ollu heleppoja ja jotku vaikeempia. Toisaalta hyvä nähä semmosia vaikeitaki, misä pittää suunnilleen itekki vieressä ponnistaa kaverina ku näyttää ettei se lapsi vaan halua tulla sieltä, mutta toisaalta on kyllä aivan ihanaa ku kaikki mennee niinku siinä eräässä S:llä alkavassa tv-ohojelmassa. Nyt sentään kaikki vauvat, joita mun nähen on tällä viikolla syntyny, on säilyny hengissä ja voivat hyvin! Tännään näin kyllä taas yhen kuolleen vauvan siellä synnärin vessassa. Näin vaan semmosen mytyn siellä, ja toivoin ettei siellä ois ku ihan vaan vaikka pyykkiä, mutta kävin sitte pölijä kokkeileen sitä myttyä ja tunsin pikkusen jalan siellä kankaan alla, niin aattelin vaan sitte että voi surku. Se oli siis kait ilta- tai yövuoron aikana syntyny - ja kuollu. Yks hoitaja kävi siinä hakemassa sen sieltä vessasta ja kääri nätisti kangaan ja vei luultavasti sille perheelle. Oisin kysyny millon se on syntyny ja mihin se kuoli, mutta just se hoitaja ei puhu englantia, niin en sitte menny siihen sen kummemmin taivastelleen. Tuli ekana mieleen, että ei kai se vaan oo jompikumpi niistä eilisistä vauvoista mitä mun aikana synty, mutta kierrolla kävin sitte moikkaan niitä äitejä, niin molemmilla oli vauvat vieressä. 

Näin kauniilta näytti Kilimanjaro tiistai-iltana!

Tiistaina mulla oli kamera taskussa koko vuoron ajan, niin räpsin muutaman kuvan synnärin tiloista. Tässäpä näitä:

Yks synnytyssalin synnytyskoloista... Nuo jalkatuet harvemmin on käytössä, mutta yks vieraileva lääkäri halus noi paikolleen ku se opetti lääkisopiskelijoita tutkimaan potilaita. 

Elvytystarjotin...

 

Kanslian hienouksia.

Paikallinen ja vähemmän paikallinen hoitsuopiskelija. 

Tiistain ekkaa vauvaa viemässä äitille. Toi äiti näyttää niinku sitä ei vois vähempää kiinnostaa, mutta se oli oikeesti aivan ihana, sympaattinen ja puhu hyvin englantia, niin sen kans sai juteltua kaikkea kivvaa. Ja siltä on sitte kysytty suostumus tähän kuvvaan.

Näin muuten tännään ilman sidoksia sen tissin, mistä poistettiin viime viikolla se abskessi. Se haava on ihan hirviän näkönen. Olin siis lääkärin kaverina vaihtamassa siihen sidoksia, niin vähän yllätti, miten iso siitä haavasta oli tullu. Se ei oo lähteny paraneen, vaan näköjään päinvastoin. Siinä oli leikkauksen jälkeen kaks viiltoa, niin nyt siinä on yks pienempi ja yks tosi iso reikä, missä on jottai semmosta valakosta katetta... Siinä nähhään miten käy, ku välineet on "steriilejä" eikä steriilejä, eikä tietenkää täällä kuumuudessa muutenkaa oo kaikista parhaimmat olot haavan paranemiselle. Huh huh. Sinne laitettiin (melkein) steriilejä harsotaitoksia, joita oli uitettu siinä ruskeessa puhistusaineessa (mitä ikinä se onkaa nimeltään), puhtaat laput päälle, teipillä kiinni ja potilaan omalla kangalla tuettiin. Saa nähä paraneeko se ikinä.

Lupasin tosiaan siitä aamuraportista jotaki kertoa. Nooh, toi sairaalahan on valtion ja katolisen kirkon rahottama, niin siellä on semmosia hoitaja-nunnia, ja jonku verran muutaki semmosta uskonnollista hippasua. Aamuraporttiin osallistuu opiskelijat, muutama hoitaja ja usseimmat lääkärit. Ja yövuorosta on ainaki yks joku jehu, joka kertoo miten yö on menny. Rapsa kestää 30-45 min, ja se pietään semmosessa pitkässä odotusaulassa, minkä seinustalla on penkkejä. Joku jakelee paperit, joissa on toisella puolen swahiliksi joku rukous, ja toisella puolen on jo meleko tutuksi tullu prayer for piece... Raportti alkaa sillä, että sister in charge eli vastaava nunna/hoitaja vai miksi niitä nyt pitäs sanoa, lausuu jonku rukouksen. Muut aina välillä juttelee sinne välliin jotaki, mutta meillä ei vielä irtoa toi swahili kauhian hyvin, niin ollaan vaan oltu hilijaa. Sitte lausutaan jompikumpi niistä paperilla olevista rukouksista. Sitte vielä joku lukkee jostai raamatusta tai muusta pyhästä kirjasta pätkän, minkä jäläkeen sitte oikeestaan alakaa se raportti. Siinä se yöjehu selittää vihosta joka osastolta jonku potilaskeissin, tai sitte käyään joku yks paha keissi läpi. Sitte se myös kertoo, kuin monta potilasta on milläki osastolla, montako synnytystä, montako sektiota on ollu, ja kuin monta kuolemaa on tullu vuorokauden aikana. Nyt on ollu semmonen vähän reilu 100 potilasta sairaalaan kirjattuna sillon kasin maissa, eikä ruumiita oo ees joka päivä. Tää yöjehu siis pitää sen puheenvuoronsa englanniksi, niin siitä älyääki jottai, mutta sitte se vatvominen sen jälkeen tapahtuu suurimmaksi osaksi swahiliksi. Jotku saattaa puhua sekalaisesti swahilia ja johonki väliin aina jonku sanan enkkua, mutta ei siinä oikeen pääse jyvälle, ku osaa vaan ripauksen swahilia. Ekassa raportissa käytiin jotaki pahhaa potilastappausta läpi, niin siinä se ylilääkäri sano muutaman lauseen aina välliin englanniksi. En valitettavasti muista niistä ennää ku nämä "why do you do that?" ja "he's going to die". Sitte se heitti vissiin jotaki läppääki sinne väliin, ku kaikki repeili koko ajan... Mutta joo. Ei kait siinä sen kummempia. Sitte se päänunna sannoo että nonni, nyt töihin, kiitos hei. Tai varmasti jotaki sinne päin. Mutta siis ihan pikkusen erilaisella kaavalla etenee ku mihin on Suomessa törmänny. En tiiä sitte miten nuilla osastoilla raportoiaan vuoronvaihossa, ku oon tuolla rukkoilemassa sillon kasin ja ysin välillä. 

Onhan meillä viimesimmän tiedon mukkaan vappaa-aikaaki täällä. Nyt on tälle viikolla joka illalle jottai menoa, niin ei tartte talolla mörmöttää. Maanantaina käytiin kaupungilla kahavilla, kaupassa ja taas kerran siellä Unique Batikissa, missä teetetään niitä mekkoja sun muita. Vietiin ne Kiborilonilta ostetut kangat sinne, niin mää teetän siitä mun ostamasta semmosen kietasuhammeen. Niin, tuo kanga sitte ON kanga eikä kangas. Pekka luulee etten mää ossaa vaan kirjottaa sanaa "kangas", niin sen takia tämmönen selvennys siis. Huoh. Tai no, onhan se kangas, mutta sen nimi on kanga... Ihan selekeetä mun mielestä. :D 

Niin, takas asiaan eli iltaohojelmiin. Eilen ja tännään oli punttipäivä Maijun kans. Kiva käyä reenaamassa, niin ei ihan lössähä täällä. Huomenna mennään sitte kaupungille taas hakkeen ne ryysyt mitä tilattiin maanantaina ja samalla kaupassa kattoon löytyskö karkkia. Mää kohta oikeesti tillaan Suomesta karkkia tänne jos täältä ei löyvy ku suklaata, yöh! Kuultiin, että yhessä marketissa on haribo-karkkeja, niin mennään huomenna sitte metästään niitä! Perjantaina on sitte alustavien suunnitelmien mukkaan grillibileet täällä talolla, ja ennen sitä aateltiin pyytää Andrewta lämmittään meille sauna! Meillä on siis täällä talolla pihasauna, joka vähän savuttaa, mutta ajaa asiansa. Pittää nyt päästä testaamaan se. Lauantaina on sitte aamulla lähtö Maasai-retkelle, mutta sunnuntai on vappaa. Paitsi että aamulenkki ja -puntti pittää käyä tekkeen ja sitte jos altaalla taas grillais ittiä jonku aikaa puntin jäläkeen. Sitte oiski viikko 3 pulkassa. 

Meillä on täällä yks herätyskello lissää, ku on tämmönen vuohi määkimässä Terttu-Marjatan aitauksessa. Nuo saa jo kunnon orkesterin pystyyn, ku koirat haukkuu, kukot kiekuu (omat ja naapurin), aasi huutaa ku syötävä ja kissa maukuu. Tää vuohi on tosin vaan vieraileva tähti, ku se on lahjotuksena menossa johonki köyhään perheeseen. 

Okkei, mutta katellaanpa viikonloppuna taas mitä tarinoita on kerääntyny kerrottavaksi! :) 

-Börre-