Tansaniahommia: Eka viikko kohta kulunu!

Eka viikonloppu Moshissa! Otettu kyllä ihan rauhallisesti, eikä mitään retkiä tai muuta oo suunniteltu. Ihan vaan hengaillaan talolla, käytiin tänään kaupungilla parissa kaupassa ja kahvilla, ja huomenna ois tarkotus käyä testaan yhen hotellin kuntosali. Salin jälkeen aateltiin vielä vähän bublia uima-altaassa, niin jaksetaan kävellä takas talolle. :) Sinne ei oo ku ehkä 3km matkaa, mutta täällä kuumuuessa seki on meleko tuskanen. Mutta on kyllä kiva katella samalla ihimisiä. Naisilla on älyttömän näkösiä kantamuksia pään päällä, monesti lapsillaki jotaki. Ei voi vieläkää älytä miten ne kamppeet pysyy siellä..?!

Torstai meillä meni ihan kivasti ja rennosti! Herättiin Katrin, Maijun ja Sarpan kans aamulenkille vähän ennen seittemää, ku myöhemmin ei oikeen tarkene lenkkeileen ku on niin kuuma. Nooh, me lähettiin muka puolen tunnin kävelylle, mutta siitä tuli loppujen lopuksi pikkusta vaille kahen tunnin rykäsy, ku ei löyetty sitä oikiaa reittiä mikä oli perehytyskansion karttaan piirretty... Sen kartan mukkaan siitä ois tullu semmonen kiva rinkula. Sinnikkäästi käveltiin tunti, ennen ku päätettiin että lähetäänpä sammaa reittiä takasi talolle, että ehitään ysiksi swahilia opiskeleen ja ehkä keretään aamupalaki syyä ennen sitä. Talolle palattiin hikisinä ja naureskellen, että tulipa tehtyä pikkunen lenkki. Kuultiin vasta sitte, että se yks pätkä siitä reitistä on vissiin kasvanu umpeen. Että olipa kumma ettei sitä oikeen tahtonu löytyä... Mutta pikkusenko maistu hyvältä kylymä kokis lasipullossa sen jälkeen, oijoi! Alako olla jo tosi kuuma sitten kaheksan jälkeen! Mut hyvin ehittiin syyä aamupala ja swahilin tuntiki alotettiin vasta joskus kymmeneltä, ku Shaina tuliki vasta sillon töihin. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. ;)

Kilimanjaro-maisemia lenkiltä

Siinä opiskeltiin etupihan terassilla tai mikä tuo nyt on missä me aina istuskellaan. Yhtäkkiä aasi alias punda alias Terttu-Marjatta laukkasi siihen terassille ja me kaikki säikähettiin ihan hulluna. Talon puutarha-heppu/päivävartija Andrew ei ollu tietenkää just sillä hetkellä paikalla, niin yks mama juoksi pundan perässä ja huiskasi jollai lätyskällä. Shainalla oli käjessä koripallo, millä se ois nakannu pundaa jos se ois tullu liian lähelle sitä..! :D Kohta Andrew tuli pyörällä talolle, pyydysti pundan ja vei sen takasi ommaan aitaukseen kettingin päähän. Eli taas kaikki päätty kivasti. Oli vaan meille kiva välikevennys. :)

Perjantaina mentiin aamulla tutustummaan niihin meijän harjottelupaikkoihin! Eka mentiin Raun naisryhmään, missä Maiju ja Sarppa (terveyskasvatuksen opiskelijoita) on työharjottelussa 7 vk. Siellä ei vielä sillon kymmenen maissa ollu ku yks niistä ryhmäläisistä paikalla, niin seurattiin siinä ootellessa saman talon toisessa huoneessa olevan Raun päiväkodin meininkiä. Siellä päiväkodissa on parikymmentä 3-6-vuotiasta lasta. Siinä on orpoja, yhen vanhemman perheestä olevia ja semmosia, jotka on isovanhemman/ -vanhempien hoidossa. Ne oli kyllä ihan älyttömän sulosia! Niillä on siellä yks semmonen suht iso huone, missä tapahtuu kaikki. Sillon niillä oli menossa jonkulainen kirjotustunti. Siellä ne lapset ja opettaja istu/könötti lattialla matoilla. Lapset kirjotti vihkoon mitä oli liitutaululle tehty malliksi, ja kävi sen jälkeen opettajan luona tarkistuttamassa menikö oikein. Eli ihan samaan tyyliin ku meilläki on ollu ala-asteella, mutta pikkusen erilaisessa ympäristössä.

Sitten ku oli muutama nainen tullu lisää, niin käytiin kattoon se paikka, missä se naisryhmä kokoontuu. Siinä on siis semmosia köyhiä ja/tai sairaita naisia, joille tytöt pittää parina päivänä viikossa jotaki elämänhallintajuttuja ja esim. opettaa englantia, ja sitte kolmesti viikossa siellä käy ompelija opettamassa niille ompelua. Siellä oli semmoset siistit vanahat retro-singerit, millä ne ompelee siellä millon mitäki. Se oli ihan semmonen pikkunen huone, missä oli pöytä, hylly, tussitaulu ja ne kaks ompelukonetta. Ihan jännä kyllä seurata, mitä tytöt keksii niien kans siellä tehä ja miten siellä menee!

Lapset tuli portaille vilikuttaan, ku lähettiin sieltä Raun pihasta.

Lopuksi käytiin siellä meijän sairaalalla, eli St. Joseph Hospitalissa. Se oli kyllä mielenkiintonen paikka! Nyt oottaa ihan innolla maanantaita, että pääsee sinne oikeesti hommiin! Tai siis ees seuraamaan mitä siellä tapahtuu... Meitä kierrätti siellä semmonen hoitaja/nunna joka osaston läpi. Ne osastothan siellä on yks tai kaks isoa huonetta, joissa on ties kuinka monta sänkyä vierekkäin ilman mitään turhia väliverhoja. Ei hirviästi mittää intimiteettisuojahommia, mutta mitäs pienistä. Oli siellä joitain yksityishuoneitaki, mutta en tiiä mistä hyvästä semmoseen pääsee. Leikkaussalia ei päästy kattoon vielä paikan päälle, ku siellä oli hommat menossa. Myös synnytyssali jäi toistaseksi vielä näkemättä. Muuten kyllä lonttastiin ronskisti porukalla niien huoneitten läpi nunnan perässä. Tuli kiinnitettyä huomiota kierroksen aikana siihenki, että kuinkahan jäätävät röntgen-säteilyannokset tällä reissulla saa, ku pyörii tuolla sairaalassa... Parin oven päällä palo punanen valo, oli pääkallon kuvaa jne, mutta ovi oli auki ja porukka siitä kävelee ihan huoletta ohi. Se oviki oli puuta, eli ei hirveesti piättele sätteilyä vaikka sen pitäski kiinni... Yllättävän moni osas englantia, ja monet kyltit ja seinillä olevat laputki oli enkuksi. Kaikki toivotteli meijät tervetulleiksi ja oli tosi ystävällisiä! Ja lääkäri oli aivan ihana! Semmonen tuhti emäntä valkosessa nunnapuvussa. Se kyseli kauan ollaan, kierretäänhän kaikki osastot harjottelun aikana, hehkutti miten hyvin keretään 12 viikon aikana oppia kaikkia mahollista ja myös swahilia pääsee reenaamaan hyvin. Maanantaina sitte kaheksaksi mennään kuunteleen aamurapsaa, joka kestää kuulemma tunnin ja pietään swahliksi. Eli ei älytä mittää, mutta tietääpähän työntekijät sitte, että on uusia opiskelija-mzunguja alottanu.

Loppupäivä meni rennosti, ja illalla/yöllä mentiin isolla porukalla käymään yhessä semmosessa ulkoilmabaarissa tuossa ehkä 3km päässä. Mehän oltiin ihan siististi siellä, mutta hävetti olla valakonen, ku siellä oli jottai muita mzungu-perseilijöitä hirviässä jurrissa... Mzungu tarkottaa siis valkoihosta. Mutta se paikka oli kyllä tosi kiva! Oli kiva kattoo, ku paikalliset jammailee, ku se tulee niin luonnostaan! Ei oo ihan niin jäykkää menoa ku meikäläisillä. Siellä oli semmonen iso nurmialue, missä oli pöytiä ja tuoleja siellä täällä. Me oltiin siellä meleko kaukana tanssilattiasta, niin pysty kuitenki keskustelleen ihan hyvin, vaikka mussiikki oliki isolla. Niin, ja sitten siellä oli tietenki täkäläiset reikävessat, mikä tuli sitte koeajettua. Ei ollu niin paha ku ootin, ku kuvittelin olevani ihan normi-kyykkypissalla... :D Kyllähän siellä haisee ja lattia on aika märkä, mutta jospa se ois suurimmaksi osaksi vettä. Ja niinku yks Jenni sanoo: kusta se vaan on. Mutta paikalliset ei kuulemma käytä paperia, vaan ne hulijuttellee veellä, niin siinä varmaan tullee aika hyvin roiskittua.

Tännään käytiin kaupungilla pistämässä housuja ja mekkoja tilaukseen. Siellä on semmonen kiva pikkuliike, Unique Batik, missä voi ostaa valmiita mekkoja, hameita, housuja, takkeja jne, tai sitte valita ite jonku kivan kankaan ja teettää siitä mitä haluaa. Mää tilasin nyt alkuun mekon. Keskiviikkona sen saa hakkee sieltä tai sitte teettää korjauksia jos ei miellytä. Maksaa yhteesä 20 000 shillinkiä, eli noin 10 euroa. Ei paha. Sitten käytiin parissa matkamuistoliikkeessä, ruokakaupassa ja kahavilla. Tällä kertaa käytettiin ihan vaan takseja, ku oli niin iso porukka ettei ois kuitenkaa mahuttu koskaa daladalaan. Ja on se muutenki vähän kivempi kulukia taksilla, eikä maksa ku 2,5e suuntaansa tuo n. 5km matka.

Tässä on tää meijän ekan kaupunkireissun daladala-kuva. Istuttiin siis tuossa vänkärin/vänkäreijen kans selät vastakkain. Oli aika kuumottava istua tuossa oviaukon vieressä, vaikka se onneksi oliki ajon aikana kiinni...