Alkulätinät

Nyt on sitten saatu jonkulainen blogi väsättyä. En oo koskaa pitäny mittää blogia, niin tää on vähän tämmöstä. Aattelin vaan että pääsen paljo helpommalla ku kirjottelen tänne kuulumisia ja sitten jakelen vaan osotetta kaikille, niin voivat lukea että oonko vielä hengissä. 

Mää kirjottelen mitä sattuu ja miten sattuu. Koittakaa kestää. En jaksa kirjottaa kirjakielellä, mutta jos tulee yhdyssanavirheitä, niin lyökää mua ku tuun takas. Ite asiassa tuosta tuli mieleen, että mää en ees tiiä onko tuo blogin nimi ees kirjotettu oikein..? Tosta nimestä muutenki huomaa kuin vähän luovuutta mulle on siunaantunu. Koitin hulluna miettiä sitä, mutta ku en keksiny mitään järkevää, niin tää on nyt sitten nimetty samallain ku se kansio mun muistitikulla, missä on kaikki tähän reissuun liittyvät tiedostot. Hohhoijaa.

Kuvia räpsin ja lisäilen tänne niin paljo ku kehtaan, enkä aatellu ottaa isoveljestä mallia ja piirtää ne ite paintilla... Vaikka ne paint-kuvatki oli kyllä hienoja. Niin muuten, pitäskö sittenki jättää kamera kotia, niin ei tarvis pelätä että se pöllitään? No määpä mietin vielä.

Mutta mennäänpä asiaan:

Eli mitä, missä, milloin ja minkä ihimeen takia?

Mennään luokkakaverin (Katrin) kans Tansanian Moshiin, St. Josephin sairaalaan suorittamaan vapaasti valittavia opintoja ylimääräsenä työharjotteluna. Lähetään loppiaisena ja tullaan huhtikuun lopussa pois. 

Lähetään sinne jo viikkoa ennen harjottelun alkua, koska siinä on alussa semmonen orientaatio- ja kielikurssi. Ite harjottelu kestää kolme kuukautta, minkä jälkeen ollaan varattu kaks viikkoa lomailuun. Käydään ainaki Sansibarilla, mut muuten on lomasuunnitelmat vielä auki. 

Tää on meijän molempien viimenen opiskelukevät, ja mulla ainaki on kesäkuussa tarkotus valmistua. Alettiin Katrin kans suunnitella tätä vaihtohommaa varmaan jo joskus toisen opiskeluvuoden aikana, ku tuli puhetta, että molempia kiinnostais mennä Afrikkaan vaihtoon. Sitten erinäisten mutkien kautta löydettiin tämä Tanzania Volunteers, jonka kautta hommattiin harjottelupaikka. Syksyllä 2012 käytiin vaihtoinfoissa koululla ja helmikuussa 2013 pistettiin koululle hakemukset ja siitä lähtien pikkuhiljaa täytelty millon mitäki papereita ja allekirjotuksia pyydelty mihin keneltäki. Kaikkia käytännön asioita tässä on saanu hoitaa oikeestaan koko syksyn. Koko ajan on ollu semmonen olo, että pitää tarkistaa onko unohtamassa jotain. To do-listat on koko ajan yhtä pitkiä, vaikka on jotain aina välillä tehnykki. 

Kiva ku tää syksy on ollu ihan hirviän kiireinen, niin ei oo kerenny jännittää tuota reissua ollenkaa. Mutta nyt tuli semmonen KÄÄK!-olo, ku huomasin että hitto soikoon, lähtöön on enää KAKS VIIKKOA! Ei oo järkiä. Oon tuonu matkalaukun Utajärveltä Ouluun, että voi sinne alkaa nakella kampetta, niin se varmaan siitä täyttyy itestään. Samalla tyhjennän Oulun kämppää, eli pakkaan kaikkia kamppeita ja ripottelen kamoja sinne tänne, osa Utajärvelle ja osa Tampereelle. Niin, ja aika paljo menee tonne etupihan vihreekantiseen Molokkiin. Onneks isoimmat huonekalut saa jäähä vielä tänne ja katotaan keväällä mitä niille tehään. Mut silti tässä on kivasti hommaa, ku on 5,5 vuotta ollu aikaa kerätä kaikki 59,5 neliömetriä täyteen kampetta... Mutta kyllä tää tästä, ku päästään lähemmäs deadlinea. 

Mut eiköhän tää tältä erää riitä. Jos vaikka tyhjentäis jonku kaapin roskapusseihin ja muuttolaatikoihin ja miettis samalla mitä joululahjoja on vielä ostamatta, ku on kuitenki jo aatonaatto... 

Jouluisin terveisin (ystävääni Motti-Mattia lainaten)

"Amppe vanaha norsunpyytäjä"